Vanhassa kauppatalossa

M eolemma saaneet uuden siustuspuosin vanhaan kauppataloomme! Viimeinkin jotain mielenkiintoista. Oli kova isku kun Sweet living-liike lopetti, joten ilolla otamma tämän uuden yrityksen vastaan. 

Samoissa tiloissa toimii myös pinei kirppis, joka sekin on tervetullut uutuus kyläämme. Tänne myös minä vein korttejani myyntiin

Tässä alkajaisiksi muutama kuva avajaisista

Ajavjaistarjoiluja

Ihania käsintehtyjä koruja

Saunaan kaikenlaista ihanaa ja tuoksuvaa

Täältä löytyi paljon " pakko saada" ihanuuksia

Tarjolla myös upeita tauluja, tuosta oikealla olevasta tykättiin, mutta ei vaan oikein löydy meiltä sopivaa paikkaa

Herkullisia kynttilöitä

Le Petit Boutiquen vaatteita, tuohon neuleeseen ihastuin todella.

Käsitehtyjä saippuoita

Naulakkokyltit ja kylpysuolat

keittiöpyyhkeitä

Tämä lyhty muuan muassa kotiutui meille. Harmi kun ei kuvautunut niin kauniisti miltä näytti. Sisälle klaitoin kolme Iittalan kastehelmi tuikkukippoa.

Nyt pitäisikin mennnä taas ihastelemaan uudestaan, mitä kaikkea en huomannut avajaisissa. Vanha kauppatalo löytyy myös facebookista.
Käykäähän tutustumassa.

Mary Kay ihonhoitoa ja Air Wick buzzausta

Olen buzzador ja se tarkoittaa sitä, että saan testattavakseni erilaisis tuotteita ja sitten kerron niistä mielipiteeni esimerkiksi täällä blogissani tai facebook sivuillani.
Sopivasti ennen Mary kay ihonhoitokutsuja sain Buzzauspakettini ihania, ihania Air Wick Black Edition väriävaihtavia tuoksukynttilöitä. Tuoksuina kyntilöissä Purple blacberry fig ja Apple&Cinnamon. Erilaisia kuviotakin kynttilöistä löytyy. Jo paketit olivat tosi kauniita!

Kuva Buzzador sivulta

Malttamattomana piti heti kokeilla, että ihan oikeastiko väri vaihtuu ja miten se on mahdollista, kyllä se oikeasti vaihtui :) Ja tuksu oli tosi miellyttävä, ei liian voimakas. Vähän epäilin aluksi tuota Purple blackberry fi tuoksua, mutta sekin paljastui miellyttäväksi yllätykseksi. Tässä odotellaan kutsujen alkamista.

Kutsut täydessä vauhdissa ja siellä tuoksuja ja värin vaihtumista ihasteltiin kovasti. Jopa hiukan allerginen henkilö kesti hyvin tämän tuoksun ja hän saikin toisen jaettavaksi tarkoitetuista kynttilöistä paketissa mukaansa, hän voi sitten omilla kutsuillaan tai ihan perheen kesken tunnelmoida syysiltojen iloksi. Kynttilät herättivät kovasti keskustelua ja ihastusta, hintakaan ei hirvitä. Paloaika, 30 tuntia, tuntuu riittävän pitkältä. Meille näitä kynttilöitä tulee varmasti vielä lisääkin, toivotavasti vaan löydetään lähikaupasta, pitänee laittaa kauppiaalle vinkkiä :)

Iloista on tuo ihonhoito mukavan konsultin ohjauksessa, jokaiselle löytyi sopivia tuotteita ja voi kuinka posket tuntuivat pehmoisilta! Suosittelen kokeilemaan. Ihonhoito-  ja meikkausillat ovat tosi hauskoja ja nuo tuotteet ovat ihan huipplulaatuisia :)

Tuoksukynttilän tutkintaa

Eilen ne sitten tulivat. Malttamattoman piti odotella, kunnes pääsi kotiin vanhempainillasta, ennen kuin pääsi pakettia availemaan. Sieltä paljastui neljä kynttilää lasikupissa, kahdella erilaisella kuviolla varustettuna. Kauniita.

Hetken maltoin lueskella buzzaus infoa, mutta en tietty loppuun asti, oli pakko päästä kokeilemaan, kun siellä kerrottiin sateenkaaren väreistä ja värin vaihtumisesta. Siis miten se on mahdollista???

Nupun kanssa sytyteltiin kynttilät ja ensireaktio oli WOW!

Nytpä en kerrokaan enempää, jatketaan myöhemmin :)

Mun uusi vedenkeitin

Joku aika sitten meillä ilmeni pieni sähköongelma ja se rikkoi vanhan vedenkeittimemme. Ei se nyt niin kovasti harmittanut, paitsi että meillä oli silloin kutsut, joihin olisin tarvinnut vedenkeitintä, mutta keittyihän se kattilassakin. Löysin tosi ihanan vedenkeittimen Biltemasta, mutta arvatkaapas vaan oliko sitä siellä, neetikauppakin huusi tyhjyyttään kolme viikkoa. Onneksi mieheni tuntee makuni ja oli sattunut näkemään CDon sivuilla olevan vedenkeittimen, melkein yhtä ihana kuin se Bilteman ja ennenkaikkea tilattavissa, joten tilausta menemään vaan.  Tadaa!

Ainoa asia mistä vähän naputin oli, että lasku tuli sähköpostiin maanantaina ja itse keittimen sain vastaperjantaina noutaa postista. Mutta on tää ihana. Saas nähdä vaan miten kestää, kun on keraaminen...

Air Wick Black Edition

Pääsin mukaan buzzaamaan Air Wick tuoksukynttilöitä. Nyt odottelen innolla lähetystä, jonka pitäisi saapua tällä viikolla :) Nämä ovatkin mulle ihan uusi tuttavuus, tuoksukynttilöistä kyllä tykkään ja monenlaisia niitä meillä onkin, saas nähdä tuleeko näistä meille uusi hitti :) Tässä pinetä esimakua, palataan asiaan kunhan kynttilät saapuvat.
                                                

Kun vaan ei onnistu

Kesäkuun lopussahan mulla oli ne Perfect Home kutsu... Niin, ostin sieltä sen ihanan New York kattovalaisimen, jota olin jo vuoden suunnitellut, mutta en ollut raskinut, ennen kuin nyt, kun oli emännän extraetuna.

Eihän se mennyt niin kuin Strömsössä, ei sitten alkuunkaan.

Ihan ensiksi, kesti pari viikkoa saada lamppu, toimitusaikojen venyminen oli kyllä jo tilatessa tiedossa. Seuraava huomio olikin, että eihän sitä lamppua saada kattoon laitettua, koska sähkötyöt olivat jääneet hitusen kesken, ei ollut paikkaa mihin kiinnittää lamppu, joten siitä vaan sähkömiehelle soittoa ja sitten vaan odoteltiin, että sähkömies ehtii käymään.Tulihan sekin asia sitten viimein hoidettua ja siinä vaiheessa huomattiin, että lamppuhan onkin valmiiksi rikki. Tällä kertaa soittoa ja viestiä myyjälle ja jäimme taas odottelemaan. Nyt siis uutta lamppua. Se tulikin melko nopeasti ja siitä sitten taas miehen kanssa lamppua asentelemaan, jollon huomasimme, että eihän meillä ollut oikeanlaista blugia, ei siis sähköä lamppuun ennen kauppareissua ja uskokaa huviksenne, eihän niitä meidän paikkakunnan liikkeissä ollut. Seuraavana päivänä siis työmatkalla uutta kauppareissua ja löytyihän se oikeanlainen blugi. Juuh, vaan ei ongelmat siihen päättyneet, ei meillä ollut oikeanlaista lamppua, isot lamput kun eivät käyneetkään, piti olla pieni lamppu isolla kannalla. Nyt jo meinasi usko loppua, alkoi pahasti tuntua siltä, ettei meillä koskaan enää eteisessä loista sähkövalo.
Kaupan kautta kurvattiin jälleen ja uskokaa vaan huviksenne, ostettiin ihan liian himmeä lamppu, joka tuolla nyt kuitenkin edelleen tuikuttaa himmeää valoaan. Katotaan, josa vaikka joku päivä jaksais tutustua tuohon energiasäästölamppujen käsittämättömään maailmaan ja jos ymmärryksen valo syttyy, saatan ehkä saada eteiseen tarpeeksi valaisevan lampun.

Ripaus valkoista

Sauna on ihan täysin miehen valtakuntaa, siispä hän saa siellä suunnitella ihan omiaan ja aina toisinaan niin tekeekin, kuten nyt oli löytänyt valkoisia saunakiviä, mutta ei nyt sentään ihan kaikkia halunnut vaihtaa, niin keksi laittaa päällimmäiseksi valkoiset kivet reunustamaan keskustan lieriöjuttua, johon olisi tarkoitus kaataa vettä. Hän kuitenkin laittoi siihenkin kiviä, koska joa tuonne kaataa vettä, kiuas sylkäisee kunnon vesisuihkun kattoon asti. (Luulin että tarkoitus olisi ollut ruiskaista vähän korkeammalla, jolloin leviäisi kivasti kiukaalle tuomaan lisälöylyä)

Näyttää kyllä kivalta tuo asetelma, aika hienosti keksitty, vai mitä ?

Sinistä raitaa

 Äiti on joskus ollut kova kutomaan kangaspuilla, nyt meidän kangaspuut on unohtuneena mummolan vintille ihan tyhjän panttina. Myyntiin pitäisi laittaa, kunhan saatais aikaan. Meille ne ei mahdu, eikä äoidille ainakaan, eikä taitais kummallakaan ihean hirveästi olla innostustakaan.

Äiti nyt kuitenkin jostain kätköistään kaiveli kutomansa poppanapöytäliinan, joka sekään ei hänen kotiinsa enää oikein sovi minnekään ja päätti tuoda sen meille ja sehän sopiikin oikein ihanastai meidän keittiön pöydälle, ihan kuin tehty! Äidille se on liian pitkä, meille kai periaatteessa liian lyhyt, mutta jotenkin sopii kauniisti kuitenkin.

Mummun muistoja

Viime sunnuntaina meille kotiutui tällainen mummun vanha peilipiironki. Tuli vähän yllättäen, joten en oikein ehtinyt valmistautua ajatukseen, paikan sille toki tiedän, kunhan saadaan puhdistustoimenpiteitä suoritettua. Nyt tämä ihanuus joutuu majailemaan jonkin aikaa terassilla, koska tätini poltti sisällä vuosikausia, joten haju on aika epämiellyttävä :(

Toivottavasti saan hajut pois ja kaapin kannettua sisälle. 

Meillä on taas raksattu

Jotainhan sitän pitää vissiin nykyään aina rakentaa. Ainakin siltä alkaa tuntua; ei sillä että se ikävää olis ollut, ihan kivaa pinetä kinastelua ja sitähän mää sanoin sanailua miehen kanssa :)

Viime syksynä myrkyt riepottelivat meidänkin roskista välillä melkein naapuritontille ja sieltä sitä sitten pusikosta etsittiin. Nyt kun alettiin tutkailla mitä meidän lautakasasta löytyy, päätettiin alkaa rakentaa roskikselle tommosta "vartiokoppia". Katosta siihen ei anakaan vielä tehty, koska siinä tapauksessa oltaisiin tarvittu toimenpidelupa, ja kuka sitä nyt jaksaa odotella, kun kerran vauhtiin pääsee.

Ylijääneistä porraslaudoista tehtiin lavetti ja tukipuut kopille ja taas talosta jääneistä hirsipaneleista jakulmalistoista seinät ja vielä ikipuusta kaidelaudat päälle ja siinä se. Tulipahan siitä hyvä, vaikka itse sanonkin, kyllä nyt pitäis roskiksen pysyä omalla pihalla ja jos joskus päätetään hankkia se nelilaatikkoroskis, niin sekin tuohon mahtuu.

Jossain vaiheessa, ehkä vasta ensi kesänä laitetaan vielä maalia pintaan, nuo laudathan ovat vasta pohjamaalattuja, mutta kellä ne vielä jonkin aikaa siinä kestävät.

New York

Siellä ne nyt ovat, molemmat New Yorkit. Ihanat. Nyt makuuhuone on jo aika valmis. Paitsi että aina saattaa jotain muutostarvetta löytyä. Eihän sitä koskaan tiedä :)

Nyt odotellaan vielä sähkömiestä käymään, että saataisiin kattovaisinkin laitettua, itse ei saatu, kun rasia oli täynnä jotain ihme johtoja, eikä rasia edes ollut kiinnitettynä kattoon. Onneksi tuli sekin ilmi ennen lopputarkastusta.

Makkarin tuunausta taas

Tässä pientä tuunausta makkarissa taas suoritin. Jotenkin tuo seinä sängynpäädyn yläpuolella tuntui kaipaavan jotain lisää. Näin kuvassa ei näytä niin kivalta kuin luonnossa, mutta tykkään näistä tekseteistä tosi paljon ja sattuivatpa vielä olemaan tarjouksessa Hong Kongissa, joten niitä sitten otin muutaman mukaan

Working girl and her working husband

Meillä on tosiaan ollut melko työn täyteinen viikonloppu! Synttäreitä juhlittiin kahtenakin päivänä, saatiin kahdet portaa tehtyä ja sain viimeinkin pestyä ulko-ovista raksaikaiset teippijäämät pois! Ihmesieni auttoi tähän, on nimittäin tullut yritettyö kynsiä niitä yhdellä jos toisellakin konstilla. Ihan kuin olis uudet ovet, kun sai rumat likaantuneet teipit pois :) Niin ja tietenkin se eniten aikaa vievä homma, saatiin sekä sivuterassin, että takaterassin portaat tehtyä.

alaportaan runko ja tukipalkkien sovitusta

tässä jo osa porraslaudoista kiinitettynä

tässä ylemmän portaan runko valmiina ja ollaan kiinnittämässä sitä terassin runkoon

ja tässä lähikuvaa valmiista portaista

ja vähän kauempaa, kun jo saatiin tuotua Kiinanruusut etupihalta takaportaille

Ja suoraan edesta kuvattuna

ruskettuneet(ko) varpaat?

Vähänkös olen ylpeä meistä. Ei olla ennen portaita tehty ja nyt osaisin itsekin tehdä. Hidastahan tuo on, kun ei ole kokemusta, eikä ammattitaitoa. Funtsimista on ja paljon, mutta valmista tuli. Bonus saldona likaiset varpaat ja palanut selkä. Miten sitä ei tajua edelleenkään varoa tuota aurinkoa?

Nythän me varmaan voidaankin alkaa jo ajatella lopputarkastusta :)

Jostain sitä on aloitettava

Ja kun ei me koskaan olla poraita rakennettu, päätettiin aloittaa sivuterassin portaista, vähän niin kuin harjoitusmielessä. Paljon hikeä tähän saatiin tuhlattua, johtui kyllä enemmänkin hellesäästä, kuin tehtävän vaikeudesta :) Omat ongelmasnsa tässä toki olivat, mutta olenpa ylpeä ja tyytyväinen mieheni ja omaankin panokseen, kyllä se tästä. Nyt vielä pitäis saada takaterassin portaat tehtyä. Siinä on vielä vähän enemmän haastetta, mutta onneksi oli tämä harjoituskohde olemassa.

lähikuvaa

ja vähän kokonaisuutta

Synntärit juhlittu

 Nyt on siis synttärijuhlat juhlittu, juhlijoista en tänne kuvia laittele, kun en viitsinyt alkaa vanhempien lupia kysellä. Kivat juhlat olivat ja ainakin vaikutti, että niin ytöt kuin pojatkin viettivät hauskat bileet. Oli varmaan pitkän kesän jälkeen kiva tavata, monia kun ei ole koko kesänä nähty. Kuvat kakuista sentään laitan tänne, tykättiin molemmista ja saatiin kohtalaisesti onnistumaankin.

kun kaverit olivat lähteneet, nautittiin muiden vieraiden kanssa tällaisesta kakusta

kavereille Nuppu ihan itse teki tämän kakun, poni kuvastaa hänen hoitoponiaan, shettis Emiliä. Aika näköinen on :)

Yksinäinen

Niin se on... yksinäinen... toinen jäi jälkitoimitukseen, joten nyt vaan tällainen pieni kuvapostaus. Paremmin kuvailen, kunhan toinenkin saapuu. Ja mulla on vielä yksi idea makuuhuoneeseen, jonka toivottavasti saan myös tällä viikolla toteutettua, joten sitten kuvataan paremmin.

On tuo kuitenkin niin kaunis, tuo Perfect Homen New York pöytävalaisin. Kyllä kannatti tämä hankinta!

Aurinkoinen sunnuntai

Viikko taas vierähti ohi huomaamatta, en edes ehtinyt blogia päivittelemään.
Aikaan on kuitenkin saatu monenlaista pientä juttua, jotka ovat roikkuneet tekemättöminä ja odotelleet sitä suurta inspiraatiota, jonka viiden minuutin homman aloittaminen vaatii :)
Eilen käytiin lasten kanssa taas keräämässä vähän vadelmia ja muutama mustikkakin. Sadekuuro yllätti meidät, mutta ei se meitä ihan hirveästi haitannut, kotia kohti kyllä lähdettiin, mutta kiirettä pitämättä. Koira taisi olla se, jolla oli suurin kiire, koiraneito ei tykkää kastua.

Tänä aamuna kävin vielä läpi kirppikselle menviä tavaroita ja muistin, että ullakolla saattaisi olla myös jotain, joten sinne siis. Olihan siellä kaikenlaista, mutta aikaa vierähti enemmän juniorin kanssa ihastellessa hänen pikkuruisia nuttujaan ja kenkiään (jotka ei kyllä kirppikselle lähde) Löysin myös Nupun ensiluistimet, ihanat punaiset karvareunaiset, jotka nappasin mukaani alas ja taidankin laittaa seinälle koristeeksi, niin söpöiset ovat. Aikamme kun pojan kanssa ullakolla kolisteltiin, tuli mieskin katsomaan mitä oikein touhutaan ja niinhän siinä kävi, että saatiin kerralla koko ullakko siivottua ja järjesteltyä uuteen uskoon. Nyt on helppo hakea tavarat, kun niitä tarvitsee ja löydettiin paljon tavaraa, joita autotallissa tarvitsee, mutta oltiin jo unohdettu niiden olemassaolo.

Ja projekti on myös valmis, ruuvien päälle punoin narua, että näyttäis kauniimmalta. Ihan tahallaan jätin ruostuneet naulat noihin poikkipuihin (miehen mieletä pitäisi katkoa pois...) Siellä ne nyt makuuhuoneessa ovat ja ajttelin yöksi vaatteet tuohon ripustaa... vaan katostaas nyt raaskinko peittää :) Mun mielestä nayttävät kauniilta, luonnossa paljon kauniimmalta kuin kuvissa.

Vadelmapäivä

Ajatelkaas, vadelmat alkavat olla jo kypsiä, näin aikaisin! Lasten kanssa katsastettiin talomme takana olevat vadelmapensaat ( villivadelmaa) ja aika mukavasti niitä näytti siellä olevan.

 Noin tunnin verran kerättiin ja tässä saalis, aika kivastihan niitä kertyi. Nyt päästään herkuttelemaan tuoreilla vadelmilla. Ihan pikkuisen ehkä taidetaan laittaa pakastimeenkin. Lisää mennään vielä keräämään, kunhan ehditään. Yritän muistuttaa lapsiakin, ettei kerätä liikaa kerralla, ettei ehditä kyllästyä koko keräilytouhuun, mutta ovat vissiin muitenkin minuun tulleet, kun eivät millään malta hyvältä marjapaikalta lähteä pois :)

Projektin osa etenee

Jotain on saatu aikaan ja olen ihan tyytyväinen :) Tällaiset tikkaat saatiin tehtyä aikaisemmin esittelemistäni heinäseipäistä, ja vielä niitä on kolme kappaletta jatkoprojektia odottelemassa. Nämähän siis eivät ole vielä valmiit, mutta mennään nyt vähän matkaa kerrallaan. Ihana päivä takana, taidan mennä vielä terassille istumaan hetkeksi ja nauttimaan ilta-auringosta

Viiru puijaa Pesosta

Ensimmäinen työpäivä loman jälkeen takana. Olipas vaikea päästä taas juonesta kiinni. 

Onneksi oli illaksi odotettavissa kivaa :) Oltiin naapurin kanssa varattu liput Krapin kesäteatteriin Tuusulaan Viirua ja Pesosta katsomaan. (Lapsetkin pääsivät mukaan) Kukaan neljästä lapsesta ei kehdannut mennä fanikuvaan

Meitä superfaneja ei ujostuttanut ja tässä me onnelliset siis nyt poseerataan upeiden Viirun ja Pesosen kanssa.

Olipas tosi hauska ja viihdyttävä esitys. Hauskaa oli ja miten sopivat esittäjät olivatkaan rooleissaan, roolit olivat kuin heille tehdyt. Valitettavasti ette sinne nyt hetkeen pääse heitä katsomaan, koska seuraavat esitykset ovat vasta syksymmällä, tarkempaa aikaa en tiedä, mutta löydätte varmaan Krapin kesäteatterin sivuilta, jos kiinnostuitte

Hikoilua ja herkuttelua

Tänään tuli sellainen kuningasajatus päähän. (Mistä niitä oikein putkahtaa) Naapurista sain hakea tiiliä projektiani varten ja juuri tänään tuntui  (aamulla) olevan sopiva päivä tämän projektin suorittamiseen. Aloin tehdä kukka-allasta tiilistä ainoille kasveille, jotka tiedän haluavani pihalle. Eihän siinä muuten mitään, mjtta kun piti kaivaa kuoppaa savimaahan, jota viime kesänä saatiin pihallemme nurmikon pohjustusta ajatellen. Hellepäivänä tosi raskasta puuhaa, sen voin taata. Lapio upposi kovimmallakin iskulla maahan noin kaksi senttiä kerrallaan ja sillä sai kuopastua lapion kärkeen noin desilitran maata...

Periksi en kuitenkaan antanut, mittanauhan, vatupassin ja styroksin kanssa taiteilin muutaman tunnin helteisessä säässä ja sain   kaivettua molemmin puolin terassia juuri ja juuri tyydyttävät kuopat ja ladottua tiilet haluamallani tavalla. Mitään korkeita altaita en halua, tiilten ei tarvitse paljonkaan näkyä (toiveissa on siis, ettei niitä tarvitse joka kevät laittaa uudellen)

Lopputulos, vain multa ja tornionlaaksonruusu puuttuu

 Tämän jälkeen siirryttiin Nupun kanssa auttelemaan isäntää puiden halkomisessa ja pinoamisessa. Siinä taas pari tuntia vierahti kivasti, mutta nyt on kaikki puut halottu ja pinottu ja niiltä osin voidaan hengähtää.

Ruokapaussi pidettiin ja j a pieni ruokalepo, sekä koiran pikkuruinen lenkitys, joka johti tutustumaan naapurin kauniiseen taloon. Aika erilaista kuin meillä, mutta todella kaunista! Tummaa puuta, ihania laattoja  ja kauniita tapetteja!

Ja vielä suunnistettiin Nupun jälkeen hetkeksi mustikkametsällä, tässä pieni osa saalista, roskaisimpia ei viitsitä esitellä :)

Nuppu valmisti meille makoisat mansikka-mustikka smoothiet, jota parhaillaan nautisekelen ja osa laitettiin heti pakkaseen, odottelemaan talvipäivien vitamiininkaipuuta.

Mansikkapäivä

Tänään oli mansikkapäivä. No, haettiin me mansikoita jo kerran llatikollinen, mutta syötiin ne saman tien kaikki. Nyt otettiin torimyyjän kaksi viimeistä laatikkoa, hintaan 15€/laatikko. Nuppu hyvänä ja reipaana apurina perkattiin mansikat.

Pari tällaista astiallista jätettiin syömämarjoiksi. Kylläpä olivat makeita!

 Ja lettuja paistelin myös mansikoiden seuraksi iltapalaksi. Maistui tämäkin :)

 Osan marjoista keittelin hilloksi. Ihan vaan pari litraa, saadaan sitten myöhemminkin nautiskella lettujan kanssa.

Purkkeihin pitää vielä taiteilla nimilaput, ettei tarvi aina avata ja nuuhkaista mitä purkit sisältävät :)

Loput menivät pakasteeseen talven varalle. On sitten talvellakin jotain ihanaa herkutteluhetkiin!