perjantai 13. huhtikuuta 2012

Hengähdetään

ja katsellaan ympärillemme ja nautitaan! Välillä on vaikea käsittää, että nyt tämä talo on ihan oikeasti tässä! Meidän! Ihan ikioma! Tai no, pankin, mutta kuitenkin... :)
Sisäpuolelta alkaa pääpiirteittäin olla valmista, paitsi vierashuoneessa, jonka koira on kyllä ottanut omaksi huoneekseen. Nytkin tuossa sängyllä kuorsaa täyttä häkää ja välillä urahtelee valittavasti, kun on valot päällä hänen majesteettinsa unta häiritsemässä :) Tämä huone pitäisi vielä saada järjestettyä, laatikot pois, kaapit oikeille paikoileen ja kunnon pöytätasot titokoneille ja mun askartelulle.
Muuten onkin sitä sisutusta, joka kuitenkin matkan varrella muuttuu aina aika ajoin. Kelloja meillä ei vieläkään ole seinillä, niille ei tunnu löytyvän omia  paikkoja. Ei meillä ole taulujakaan, mutta kyllä ne jonain päivänä omat paikkansa löytävät, ei pidä hätäillä liikaa.
Pihaöitä on vielä mahottomasti tiedossa, pieni alkusuunnitelma on jo, mutta aiotaan edetä hitaasti, eikä hätiköiden. Talosta tuli mieleinen, mutta onhan sitä suuniteltukin kai 15 vuotta, joten kyllä sen pitääkin olla. Ihan niin pitkää ei kuitenkaan pihasuunnitteluun käytetä, kyllä se nyt alulle ainakin pitäisi ensi kesänä saada, heti talomaalauksen jälkeen. siinä sitä urakkaa onkin aluksi! Vapaaehtoisia maalareita otetaan vastaan :)

3 kommenttia:

  1. Ihanaa kun olette saaneet unelmanne toteutettua!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Itmastiina ja Maritta. Kyllä stiä toisinaan aina jää miettimään mitä kaikkea ihanaa elämä tuokaan tullessaan ja kuinka monia asioita on mistä olla onnellinen!

    VastaaPoista